EU:n datasääntelyn viisi keskeistä asetusta muuttavat digiympäristöä
Euroopan unionin datasääntely on kokenut merkittäviä uudistuksia. Tavoitteena on parantaa digitaalisten alustojen turvallisuutta, lisätä kilpailua ja edistää datan vastuullista hyödyntämistä. Euroopan unionin datasääntely – käsikirja viiteen asetukseen -teoksen kirjoittaja, väitöskirjatutkija Sanna Wong-Toropainen avaa viiden keskeisen säädöksen sisältöjä ja vaikutuksia.
1. Digimarkkinasäädös
Digimarkkinasäädöksen tarkoituksena on edistää kilpailua erityisesti suurten digijättien, niin kutsuttujen portinvartijoiden, hallitsemilla markkinoilla. Säädöksen tavoitteena on tasata portinvartijoille keskittynyttä valtaa, jotta pienemmilläkin toimijoilla olisi mahdollisuus kilpailla samoilla pelikentillä.
Portinvartijoiksi luetaan yritykset, jotka täyttävät annetut kriteerit. Näitä ovat esimerkiksi vähintään vuosittain 45 miljoonaa aktiivista kuukausittaista käyttäjää tai 10 000 yritysasiakasta EU:ssa. Portinvartijoille asetetaan velvoitteita muun muassa yhteen toimivuuden parantamiseksi.
– Esimerkiksi Apple on velvoitettu avaamaan lähimaksupalveluun liittyvän lähimaksusirun muillekin ohjelmistokehittäjille, josta hyötyy Suomessa esimerkiksi MobilePay, Sanna Wong-Toropainen sanoo.
2. Digipalvelusäädös
Digipalvelusäädös asettaa huolellisuusvelvoitteita välityspalveluille ja verkkosisältöjä välittäville, suurille alustoille. Sen avulla pyritään estämään laittoman sisällön, kuten kunnianloukkauksen tai vihapuheen leviäminen. Laittoman sisällön määritteleminen jää kunkin jäsenmaan omaksi tehtäväksi. Käyttäjille on muun muassa tarjottava ilmoituskanava, jonka kautta he voivat tiedottaa havaitsemastaan laittomasta sisällöstä.
3. Datanhallinta-asetus
Datanhallinta-asetus säätelee datan uudelleenkäyttöä ja hyödyntämistä. Asetus esimerkiksi edistää julkisen ja suojatun datan uudelleenkäyttöä tutkimus- ja kehittämistoimintaa varten. Toisekseen se luo pelisäännöt uusille liiketoimintamalleille, datan välityspalveluille ja data-altruismipohjaisille organisaatioille. Asetuksessa määritellään, mikä on datan välityspalvelu ja miten se säilyttää neutraalin asemansa. Samoin asetuksessa määritetään toimintaedellytykset data-altruismipohjaisille organisaatioille.
– Dataa voidaan luovuttaa voittoa tavoittelemattomille, yleisen edun mukaisille data-altruismipohjaisille organisaatioille. Näitä voivat olla esimerkiksi terveydenhoitoon, sairauksien ehkäisemiseen tai ympäristön suojeluun liittyvät tahot. Toimintaa harjoittavien yritysten on mahdollista rekisteröityä julkiseen rekisteriin, Wong-Toropainen kertoo.
4. Datasäädös
Datasäädöksen tavoitteena on tasapuolistaa datan käyttöön liittyviä oikeuksia. Se antaa esimerkiksi verkkoon liitettyjen laitteiden käyttäjille oikeuden hyödyntää laitteen käytöstä syntyvää dataa. Tämä mahdollisuus tukee muun muassa uusien innovaatioiden syntymistä.
– Esimerkiksi älyauton käyttäjä voi luovuttaa dataa suoraan kolmansille osapuolille, kuten huoltoyrityksille. Tai jätehuoltoyritykset voivat hyödyntää jäteastioiden sensoreiden keräämää dataa tyhjennyksestä, Sanna Wong-Toropainen havainnollistaa.
Säädöksessä määritellään myös, että poikkeustilanteissa, kuten luonnonkatastrofien tai pandemioiden yhteydessä, julkiselle sektorille tulee sallia pääsy yksityisen hallussa olevaan dataan tietyin ehdoin.
5. Tekoälysäädös
Tekoälysäädös luokittelee tekoälyjärjestelmien käyttötarkoituksia riskiperusteisesti. Tietyt käyttötarkoitukset, joihin tekoälyjärjestelmiä käytetään, on säädöksen myötä kiellettyjä, kuten tekoälyjärjestelmän käyttö tunteiden tunnistamiseen työpaikolla.
Osa käyttötarkoituksista taas aiheuttaa korkea riskin, jolloin korkeassa riskiluokassa olevien tekoälyjärjestelmien tulee noudattaa tiukkoja vaatimuksia. Tietyille alemman riskitason tekoälyjärjestelmille on myös asetettu avoimuusvelvoitteita, jotka liittyvät siihen, kuinka käyttäjille viestitään esimerkiksi, että he ovat vuorovaikutuksessa tekoälyjärjestelmän kanssa.
– Isoa osaa tekoälyjärjestelmistä ei kuitenkaan käytetä kiellettyihin tai korkean riskin käyttötarkoituksiin, Sanna Wong-Toropainen sanoo.
Teksti: Juulia Lahnaoja
Kuva: Jacob Lund/Shutterstock
Juridinen kirjallisuus
Kokonaisvaltainen ja tiivis esitys Euroopan unionin datasääntelystä auttaa ratkaisemaan datan jakamiseen liittyviä oikeudellisia kysymyksiä ja havaitsemaan EU:n datasäätelyn luomia mahdollisuuksia liiketoiminnalle. Kirjassa tarkastellaan helposti lähestyttävällä tavalla viittä eri ajankohtaista säädöstä: digimarkkinasäädöstä, digipalvelusäädöstä, datahallinta-asetusta, data-asetusta ja tekoälysäädöstä.