Suomella on kaikki mahdollisuudet nousta vihreästi tuotetun vedyn kärkimaaksi
Ympäristöystävällisesti tuotetulla vedyllä ja sen mahdollisuuksia hyödyntävillä hankkeilla on keskeinen sija käsillä olevassa vihreässä siirtymässä. Suomella on kaikki mahdollisuudet toimia alan pioneerina ja näyttää suuntaa vetyteollisuuden monipuolistamisessa. Vedyn tulevaisuuden näkymiä avaa Helenin vetytoiminnan johtaja ja Editan kouluttaja Tuukka Hartikka.
Vedyn käyttö ei itsessään ole uusinta uutta. Sitä on hyödynnetty satojen vuosien ajan eri teollisuuden aloilla, kuten kemianteollisuudessa ja rakettipolttoaineena. Pinnalla on kuitenkin nyt vihreä vety, jota tuotetaan vedestä uusiutuvan energian avulla. Tuotantoprosessin ekologisuus on verraton: prosessi itsessään on päästötön ja vedyn käytöstä syntyy pelkästään vettä. Vedyn avulla uusiutuvasti tuotettua energiaa voidaan myös varastoida.
Tuukka Hartikka haluaa olla luomassa uusia, puhtaampia energiaratkaisuja, joilla varmistetaan vakaa, hyvinvoiva Suomi sekä fossiilivapaa maailma. Hän toimii tällä hetkellä Helenissä vety ja power to x -liiketoimintayksikön vetäjänä.
– Aurinko- tai tuulisähköähän ei ole aina saatavilla, mutta sitten kun niitä on, sähköä tulee usein jopa yli tarpeen. Tämä energia voidaan varastoida vetyyn, jota sitten käytetään teollisuudessa, energiayhtiö Helenin vetytoiminnan johtaja Tuukka Hartikka kertoo.
Vihreän vedyn mahdollisuudet eivät lopu siihen. Vihreää vetyä voidaan hyödyntää muun muassa hiilivapaan teräksen valmistamisessa, raskaan liikenteen polttoaineena ja jatkojalostamalla lannoitteiksi. Vedyn tuotannon sivutuotteena syntyy lämpöä, joka voidaan ohjata kaukolämpöverkkoon. Näin muodostuva lämpöenergia ei haihdu harakoille.
– Suomessa on etuna kattavat kaukolämpöverkot ja lämpövarastot, jolloin hukkalämpö saadaan hyötykäyttöön ja korvaamaan fossiilisia polttoaineita, Hartikka huomauttaa.
Vety on vaihtoehto raskaan liikenteen päästöille
Vedyn käyttöön liittyy luonnollisesti myös haasteita. Kaasumaisena vety vie paljon tilaa, joten se pitää paineistaa hyvin korkeaan paineeseen, joka muodostaa varastoinnille omat haasteensa. Vetymolekyylit ovat hyvin pieniä, jonka vuoksi säiliöden materiaalien tulee olla erityisen tiiviitä.
Sähköistäminen etenee nopeasti tietyillä liikennesektoreilla, kuten henkilöautoliikenteessä, mutta raskas liikenne kaipaa vielä lisää päästöttömiä vaihtoehtoja. Myös meri- ja lentoliikenteen sähköistäminen on haastavaa ja siksipä Hartikka povaa vedystä potentiaalista vaihtoehtoa näille vaikeasti sähköistettäville sektoreille.
Suomesta vetytalouden pioneeri
Tuukka Hartikan mukaan Suomella on kaikki edellytykset nousta vetyprojektien kärkimaaksi. Meillä on tarjolla runsaasti vihreän vedyn raaka-ainetta eli tuuli- ja aurinkoenergiaa sekä ydinvoimaa. Suomen alueella on myös paljon vettä vedyn valmistamiseen sekä laajat kaukolämpöverkot hukkalämmön hyödyntämiseen. Meillä on myös sellutehtaiden biopohjaista hiilidioksiidia, jonka avulla vedystä voidaan tuottaa esimerkiksi metanolia tai muita polttoaineita. Suomessa on korkealuokkaista teknologiaa, osaamista sekä tilaa rakentaa.
– Vihreä siirtymä on Suomelle suuri mahdollisuus. Meidän täytyy vain luoda hyvät kotimaiset markkinat, josta lähteä liikkeelle ja skaalata sitä sitten suuremmille areenoille. Sisämarkkinat voivat olla pienet, mutta tätä tulisikin katsoa siitä perspektiivistä, että toimisimme ponnahduslautana yritysten kasvulle. Ja tässä kohtaa tarvitaan erityisesti isoja, poliittisia päätöksiä, Tuukka Hartikka visioi.
Teksti: Juulia Lahnaoja
Kuva: Shutterstock/Scharfsinn
Tutustu koulutukseen
Vetypäivä avaa vedyn hyödyntämismahdollisuuksia, vetyä koskevaa lainsäädäntöä sekä vetyhankkeiden luvitusta ja rahoitusta.