Tekoälyn riskit vaativat kriittistä yhteiskunnallista keskustelua, sanoo teknologiajuristi Charlotta Henriksson

Tekoälyä hyödyntävät sovellukset ovat tulleet ryminällä yleisesti saataville ja herättäneet paljon kiinnostusta. Tekoälyn yleistyminen sekä asenteiden ja kulttuurin muutos vaativat paitsi uutta lainsäädäntöä, myös yhteiskunnallista keskustelua siitä, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei, sanoo teknologiajuristi Charlotta Henriksson.

Edita on juuri julkaissut Henrikssonin oikeustieteellisen väitöskirjan Patenttien arvo ja arvonmääritys.

– GDPR:n osalta puhuttiin paljon riskienhallinnasta ja vastuista sekä organisaatioiden sisällä että julkisessa keskustelussa. Tietosuoja oli eri medioissa paljon esillä, ja uusia velvollisuuksia koskevalta tiedolta oli vaikeaa välttyä, Henriksson vertaa.

– Sen sijaan tekoälyjärjestelmiä koskeva julkinen keskustelu on kesken, ja se liittyy lähinnä uuden teknologian mahdollisuuksiin. Keskustelu riskeistä ja vastuista on jäänyt asiantuntijapiirien kommentoinnin ja kouluttautumisen tasolle.

Mihin asenteet kehittyvät?

Tekoälyn tuomien mahdollisuuksien lisäksi olisi Henrikssonin mielestä tarpeellista keskustella sen tuomasta kulttuurisesta muutoksesta. Ilmapiirillä ja asenteilla on väistämättä vaikutusta siihen, millaiseksi tekoälyn todelliset käyttötilanteet muodostuvat, ja miten aihetta koskeva lainsäädäntö hyväksytään oman toiminnan ohjenuoraksi. 

– Jos asenteet ja arvot kehittyvät siihen suuntaan, että esimerkiksi tekoälytaide ja -tuotokset koetaan yleisesti hyväksyttäviksi, kertoo se kulttuurisen ilmapiirin muutoksesta. Tullaan lopulta siihen, missä menee kielletyn ja sallitun toiminnan raja esimerkiksi tekijänoikeuskysymyksissä, ja miten se vaikuttaa yleisesti teosten hyödyntämiseen, Henriksson arvioi.

Miten tekijänoikeuslakia tulisi tulkita?

Tekoälyyn pohjautuvien työkalujen käytön yhteydessä tekijänoikeussuojan syntyminen edellyttäisi teoskynnyksen täyttymistä. Tekijänoikeuden haltijana ei kuitenkaan voisi olla tekoälyjärjestelmä itse.

– Tekoäly ei luo lopputuotteita itse tekijänoikeuslain tarkoittamalla tavalla, vaan järjestelmän kouluttamiseen tarvitaan tausta-aineistoa, joka voi olla esimerkiksi kuvia, videoita tai tekstiä. Näiden pohjalta tekoäly oppii tekemään ratkaisuja. 

Järjestelmän kouluttamisessa käytetty tausta-aineisto voi olla verkossa julkaistua ja kopioitavissa olevaa materiaalia. Tarkkaa tietoa siitä, sisältääkö tausta-aineisto immateriaalioikeuksien alaista materiaalia, ei yleensä ole saatavilla. Tällä hetkellä lainsäädäntö ei suoraan sääntele tekijänoikeuksia ja tekoälyä koskettavia kysymyksiä.

– Tekoälyyn ja tekijänoikeuksiin liittyen pohditaan, miten tekijänoikeuslakia tulisi tulkita, ja missä yksinoikeuden rajat kulkevat. Tekijänoikeuksien puolustamisesta voi tulevaisuudessa tulla haastavaa, jos päälinjoja ei määritellä lainsäädännön kautta, Henriksson pohtii.

Tekoälyasetus on valmisteilla

EU:ssa valmisteilla oleva tekoälyasetus pyrkii luomaan yhteiset pelisäännöt tekoälyn kehittämiselle ja turvalliselle hyödyntämiselle. Asetus lähestyy aihetta riskiperusteisesti velvoittaen toimijat tarkastelemaan omia teknologioitaan ja täyttämään asetuksen vaatimukset.

– Asetus edellyttää järjestelmien käyttötarkoitusten tarkastelua ja sen perusteella velvoittaa toimijat säädettyihin toimenpiteisiin. Suuririskisten järjestelmien osalta edellytetään muun muassa riskinhallintaa, datan laadunvarmistusta, lokitusvalmiuksia, toiminnan läpinäkyvyyttä ja käyttäjille annettavaa tietoa, Henriksson kertoo. 

>> Lue lisää: Tekoälyasetus antaa yhteiset raamit tekoälyn hyödyntämiselle koko EU:n alueella

Uusi lainsäädäntö tulee vaikuttamaan liiketoimintaan

EU:n datasäännökset sekä tietosuoja- ja tekijänoikeuslainsäädäntö tulevat vaikuttamaan digitaalisten liiketoimintamallien ja tekoälyjärjestelmien kehittämiseen. Organisaatiot voivat Henrikssonin mukaan valmistautua sääntelyn velvoitteisiin kartoittamalla omaan teknologiaan ja toimialaan kohdistuvat vaatimukset sekä kehittämällä toimintaansa vaatimusten suuntaisesti.

– Valmistautuminen edellyttää, että organisaatiolla on jo lähtökohtaisesti hyvä pohjaymmärrys itseään koskevasta sääntely-ympäristöstä. Ei riitä, että lukee läpi yksittäisiä artikloja tai pykäliä, vaan aiheen hallitsemiseksi pitää olla kattavampi oikeudellinen ymmärrys asian kontekstista, Henriksson toteaa.

– Ymmärtämistä ja käytännön implementointia tukisi laajempi yhteiskunnallinen keskustelu aiheesta, millä varmistettaisiin, että viesti kantautuisi ajoissa teknologiakehittäjille ja yritysjohtoon asti.

Luotettavan tiedon merkitys kasvaa

Tekoälyn käytön yleistyessä ja sääntelyn monimutkaistuessa luotettavan tiedon merkitys kasvaa. Henrikssonin mukaan laadukkaalla oikeuskirjallisuudella on merkittävä rooli luotettavan tiedon lähteenä.

– Laadukas oikeudellinen kirjallisuus tarkastelee aiheita syvällisesti, systematisoi tietoa ja vahvistaa oikeuden perusteiden tuntemusta. Vaikka lainsäädäntö muuttuu nopeasti kehittyvällä teknologia-alalla, taustalla vaikuttavat keskeiset oikeudelliset perusteet monesti säilyvät. Niiden päälle voi täydentää osaamistaan muuttuvaa normistoa koskevalla tiedolla.

Teksti: Iina Knuutinen
Pääkuva: Jacob Lund/Shutterstock

Tutustu Charlotta Henrikssonin väitöskirjaan

Patenttien arvo ja arvonmääritys

Tuoreita ratkaisuja patenttien arvonmäärityksen haasteisiin! Patenttien arvoa ja arvonmääritystä oikeusnormien tulkinnan ja soveltamisen näkökulmasta käsittelevä teos tarjoaa sekä teoriaa että käytännön ratkaisuja.

Tutustu verkkokaupassamme