Mikä muuttuu työpaikoilla? 5 hallitusohjelman työlakimuutosta

1.    Rajoituksia myötätuntotaisteluihin ja poliittisiin lakkoihin

Historiallisesti poliittiset lakot ovat Suomessa verrattain harvinainen lakkoilun muoto. Niiden kestoa pyritään nyt rajoittamaan 24 tuntiin. Sanktiona sallitun ajan ylittämisestä olisi hyvityssakko. Myös yksityishenkilölle kaavaillaan jatkossa rangaistusta, jos hän tieten osallistuu laittomaan työtaisteluun. Rangaistuksena olisi 200 euron suuruinen maksu työnantajalle.

– On kuitenkin tarkoitus pitää huoli siitä, ettei kukaan työntekijä vahingossa pystyisi saamaan tätä rangaistusta, Suvi Knaapila huomauttaa.

2.    Paikallinen sopiminen pysynee maltillisena

Paikallinen sopiminen tarkoittaa sitä, että työehdoista sovitaan rajoitetusti työpaikalla tai yksittäisessä yrityksessä sen sijaan, että työehdoista määrättäisiin lainsäädännöllä kaikkia sitovasti tai alakohtaisessa työehtosopimuksessa. Työehtosopimuksiin voidaan jättää tilaa esimerkiksi työaikajärjestelyistä tai lomarahoista sopimiseen.

Tällä hetkellä mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen ovat käytännössä käytössä vain järjestäytyneillä työnantajilla eli niillä, jotka ovat työnantajaliiton jäseniä. Yksi hallituksen tavoitteista on asettaa sekä järjestäytyneet että järjestäytymättömät työnantajat samaan asemaan.

– Paikallisen sopimisen rajat määritellään joka tapauksessa nyt ja tulevaisuudessa. Lainsäätäjä tai työehtosopimusosapuolet määrittävät ne asiat, joista voidaan sopia paikallisesti toisin. Monet työntekijäliitot ovat tosin ilmoittaneet, etteivät he tule laajentamaan paikallisen sopimisen mahdollisuuksia. On jopa esitetty, että mahdollisuuksia tultaisiin ottamaan pois työehtosopimuksista, Knaapila toteaa.

3.    Irtisanomissuojan muutokset – Miten HR:n tulisi valmistautua?

Irtisanomissuojan muutoksista ei ole vielä julkaistu hallituksen esitystä. Tarkoituksena on kuitenkin laskea irtisanomisen kynnystä niin, että irtisanomisperusteena oleva ”asiallinen ja painava syy” on aikeena muuttaa muotoon ”asiallinen syy”.

Konkreettiset muutokset tulevat näkymään vasta uuden tulkintakäytänteen myötä. Kynnystä työsuhteen päättämiselle lähdetään hakemaan yksittäistapaus kerrallaan.

– HR:n on varmasti hyvä käydä läpi hallituksen esitys silloin kun sellainen saadaan. Työpaikoilla kannattaa käydä läpi esimerkiksi varoituskäytännöt, jotta ne olisivat uuden lainsäädännön mukaisia. Juuri nyt vain odotellaan lisää tietoa, Mika Kärkkäinen sanoo.

4.    Yhteistoimintalain soveltamisrajaa korotetaan

Yhteistoimintalain soveltamisrajaa on tarkoitus korottaa kahdenkymmenen henkilön organisaatiosta viidenkymmenen henkilön organisaatioon. Vuoropuhelu sekä muutosneuvottelut jäävät pois pakollisina elementteinä alle 50 hengen organisaatioilta.

– Viidenkymmenen henkilön raja tulee EU-direktiivistä. On ajateltu, että pienemmillä yrityksillä ei välttämättä ole tarvittavia henkilöstöhallinnan resursseja muutosneuvotteluiden ja vuoropuhelun toteuttamiseen. Monessa organisaatiossa tullaan todennäköisesti jatkamaan erityisesti vuoropuhelua entiseen malliin huolimatta sen pakollisuuden poistumisesta, Kärkkäinen toteaa.

5.    Tuleeko ensimmäisestä sairauspäivästä palkaton?

Ensimmäisen sairauspäivän palkattomuudella pyritään suitsimaan lyhyitä, perusteettomia poissaoloja. Keskustelussa on ollut, että pidemmät, yli viiden päivän poissaolot sekä sairaan lapsen hoitaminen kuuluisivat tämän ulkopuolelle. Tätä tietoa ei ole kuitenkaan vielä vahvistettu.

– On vaikea nähdä, että muutos olisi käytännössä kovin merkittävä tässä vaiheessa. Työehtosopimuksissa on järjestäen määräyksiä siitä, miten sairausajan palkkaa maksetaan. Jos työsopimuksessa on määrätty sairausajan palkkauksessa, lakimuutos ei siis automaattisesti tee muutosta siihen. Toki työehtosopimuksia muutetaan ja niistä neuvotellaan jatkuvasti, mutta tämä ei ehkä ole se ensimmäinen muutos mistä työehtosopimusneuvotteluissa tullaan neuvottelemaan, Knaapila pohtii.